Vuosi vaihtuu ja uudelle vuodelle suunnitellaan uusia kujeita .

Meillä on ollut yhdet purutreenit ennen joulua, mutta jotenkin näin talven aikaan ei edes kaipaa säännöllistä treeniä, vaan on mukava pitää taukoakin. Paukun kanssa ollaan aika paljon lenkkeilty metsässä ja Paukku on muutenkin saanut olla vapaalla. Tammikuulla aloittelen taas säännöllisen tottistelun paikallisessa sisähallissa ja koitetaan edetä tässä meidän toiminnassa .

Palataan taas ensi vuoden puolella asiaan!

Vihdoin ja viimein tuli sekin päivä, jotta osallistuimme ensimmäiseen kokeeseen, eli palveluskoirien käyttäytymiskokeeseen. Ensin ilmoittauduin Poriin, mutta se koe peruttiin osallistujien vähyyden vuoksi, sitten pääsin Nivalaan kokeeseen. Tuomarina oli Veikko Lappalainen (muistaakseni).

Matkustin jo edellisenä päivänä Nivalaan ja yövyin ystävän, kiitos Tarja vielä yösijasta,  luona Hansin kanssa. Illalla kävimme treenaamassa pikku tottikset kentällä, jossa koe pidettin. Tein hiukan seuraamista ja lopuksi paikallaolon, hyvin meni.

Lauantai sitten koitti ja olimme ajoissa kentällä paikalla, rokotukset tarkistettiin ja sain hakea Paukun myös luoksepäästävyyden tarkistamista varten. Kaikki meni hyvin. Sain arvonnassa viimeisen suoritusnumeron, joten oli aikaa jännittää.

Lopulta tuli se oma vuoro ja hain koiran, kun edellistä paria arvosteltiin. Viritin Paukun tottikseen ja sain sen aika hyvään vireeseen. Sitten vain ilmoittautumiseen. Muutoin liikkeet menivät hyvin, paikallaolo ja liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo olivat erinomaisia, paitsi liikkeestä istuminen-liikkeessä Paukku meni maahan (liike siis puutteellinen). Paukku paineistui seuraamisissa, kun ei tullut palkkaa ja se näkyi sitten liikkeessä istumisessä. Lisäksi vapaana seuraamiseen kun lähdettiin, Paukku hiukan jäi henkilöryhmässä, mutta korjasi sitten. Paineistuminen näkyi myös vapaana seuraamisessa siten, että nopeuden muutosten jälkeen koira jäikin yhtäkkiä seisomaan paikalleen. Ilmeisesti se oli aika herkillä ja teinkö sitten jonkin eleen tms., jonka koira tulkitsi käskyksi. Mutta sain Paukun mukaan käskyllä. Muutoin meni aivan hyvin.

Kaupunkiosuuden aikana Paukku haisteli kaikenmaailman hajuja, vaikka toki ehti silmäillä myös ympäristöä, mutta eipä siinä sen ihmeempää ollut. Alla on vielä muutama kuva kokeesta, kuvaajana Tuomas Järviniemi.

Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna olin Paukun kanssa Hartolassa Martin Knudsen tottisseminaarissa. Meidän teemana oli siellä nouto. Paukkuhan ei oikein voimakkaasti ota kapulaa suuhunsa. Sitä sitten treenattiin. Tehtiin viettiä, vaihdettiin kapulaan muovinen purukohta ja vaihdettiin siis kapula muutoinkin sellaiseen, jossa oli narut (helpompi leikkiä).

Tästä osaan nyt edetä, eli viettiä, otetta ja rauhaa ja samalla myös opetetaan koiralle, että mun edessä on hyvä olla. Lisäksi treenattiin hyppyä esteen yli, alla olevasta kuvasta näkyykin, että korkeutta löytyi hyppäämiseen

Nyt olen ahkerasti treenannut tottelevaisuutta joko Porissa ennen puruja tai sitten täällä Kauhajoella Päntäneen kentällä. Seuraamisessa palkka on siirretty piiloon ja koiran hetsausta on vähennetty. Hyppäämistä olen treenannut nyt pari kertaa kotona ja kun saatiin koiralle painetta, niin hyppykorkeutta löytyy. Muutoin se saattaa tehdä sellaisen matalan ja pitkän hypyn.

Purutreenejä ollaan saatu muutama kerta, meillä vaihtui maalimies ja nyt treenaamme Aki Jokirannan kanssa, edelleen Porissa. Alussa olemme tässäkin, hallintaa on otettu jonkin verran, mun ja koiran välinen konflikti tuottaa jonkin verran koiralle aggressiota. Mutta töitä tuon kanssa saa tehdä. Hallinta ei ole mitenkään yksikertaista ämän otuksen kanssa.

Jäljellä on yrittänyt vaikeuttaa jälkeä alustavaihdoilla, välillä menee paremmin ja välilä huonommin.

Nyt ollaan ahkerasti treenailtu ja se tuottaa jopa tulostakin jollain alueilla.

Jälki sujuu toistaiseksi ihan mallikkaasti. Tänään ajoin ensimmäisen kerran vieraan tekemän jäljen. Vauhti kasvoi jossain kohdin hiukan liikaa ja ensimmäisen esineen ilmaisu oli huono, mutta muutoin jälki sujui hyvin. Olen tyytyväinen koiran kehittymiseen. Makupaloja oli toki jäljellä, mutta tuli todistettua, että koiran työskentelyyn voi luottaa.

Tottiksessa ollaan edetty hiljalleen siten, että palkkaa olen siirtänyt piiloon ja ollaan lähdetty alkuun perusasennosta ja otettu muutama askel seuraamista. Tämä on alkanut sujua. Turhauttaminen on nyt todettu parhaaksi vietin nostamistavaksi. Noutoa olen lähtenyt nyt turhauttamisen kautta rakentamaan. Tarkoitus on saada siihen vauhtia ja viettiä. Jäävissäkin ollaan hiljalleen edetty siihen , että apuja saisi vähentää. Sitten tietysti perusasentoon siirtymistä ja luoksetulon loppuasentoa pitää treenata. Hyppyä olen myös treenannut ja siihenkin se turhauttaminen on paras keino, jotta koiran saa hyppäämään kunnolla. Apparia siis tarvitaan.

Puruja on otettu nyt muutaman kerran, siinä on nyt eniten tekemistä ohjaajallekin. Oppisin edes seuraamaan koiran pään suuntaa, että jos juoksuttamaan pitää lähteä, niin lähtisin oikeaan suuntaan. Treenattava koira ja jollain tasolla on edennytkin, epävarmuutta tosin välillä ilmenee.

Paukun esikiimasta johtuen olen pitänyt taukoa tottiksen tekemisessä. Tänään koitetaan, miltä koira tuntuu. Jäljeltäkin on  ollut hiukan paussia, kun viljapellot on liian pitkällä oraalla ja heinäpeltoja ei ole niitetty, mutta nyt olen ollut viime torstaina ja eilen jäljellä. Jälkialustat on ollut ruoholla, hiukan kuivia. Torstain jälki meni hyvin, ilmaisut kunnossa, samoin suorat ja kulmat. Eilinen jälki oli hienoinen pettymys, koira olisi saanut olla tarkemåi työskentelyssään. Sain sen ensimmäisen esineen jälkeen parantamaan työskentelyään. Tänään meinaan mennä uudelleen jäljelle. Ja huomenna on tiedossa purut ja lisäksi torstaina pitäisi seikkailla Lehtimäelle turistiksi.

Kiitos Helena, kun kuvasit

Tässä pikakelaus parin viikon treeneistä.

Puruissa ollaan käyty kerran, viime sunnuntaina Porissa Viljasen Jussin kanssa. Treeni meni ihan ok, treenattava koira. Vaihdettiin tyyny hihaan. Seuraavaa kertaa odotellessa.

Jäljellä olin viime viikolla 4 kertaa, jälki kulkee mukavasti, esineilmaisut on kunnossa, välillä on pientä epätarkkuutta ilmaisun suoruudessa. Jäljestystyyli on hyvä ja koira on tarkka, kulmat ok ja vauhti on tasaantunut. Olemmme jäljestäneet oraspelloilla, mutta nyt on oraat niin pitkät, että siirrymme nurmelle, kunhan maanomistajat ovat niittänet peltonsa. Viime lauantaina tein jäljen, jossa oli tyhjä aloitus ja ekat 10 m, siinä koira hiukan ryntäsi, mutta sain sen hallintaan. Täytyy tuo vain muistaa ja vaatia rauhallisuutta alusta alkaen.

Tottiksessa on menty takapakkia. Viime perjantaina kotona, kun harjoittelin hyppyä ja iskunoutoa, koira oli normaali, mutta sunnuntaina Porissa olikin tosi vaisu. Ihmettelin asiaa jo silloin. Eilen ja tänään sama, eli en saa koiraa kunnon viettiin. Sitten hoksasinkin, että Paukku oli samanlainen viime syksynä ennen juoksua. Eli juoksun läheneminen vaikuttaa ainakin tottikseen. Nyt on parempi kaikkien kannalta, että annan sen olla rauhassa ainakin juhannuksen yli ja katellaan ensi viikolla, olisiko Paukku jo paremmalla fiiliksellä. Nuo nartut on tuollaisia, hormonit vaikuttaa kaikkeen. Sitten, kun juoksu on päällä, niin koira on normaali, mutta tää esikiima vaikuttaa noin voimakkaasti.

Palataan taas astialle

Tämä blogikirjoittelu on kyllä hankalaa meikäläiselle.   En aina muista päivittää tänne kuulumisia.

Viime kirjoituksesta on aikaa, mutta tehdäänpä alkuun ensin pieni kertaus talven tapahtumista. Koiran treenaus jäi aika minimaaliseksi vuodenvaihteesta tuonne maaliskuulle asti. Tämän raskauden aikana tuli lääkärin määräys pakkolepoon ja sitä sitten piti noudattaa. Poika syntyi 18.2.2011 ja siinä totuteltiin uuteen elämään. Mutta pikku hiljaa ollaan aloiteltu treeniäkin.

Pääsiäisenä olin ekalla jäljellä tälle vuodelle ja siinä olikin tekeminen. Paukku oli aika vauhdikas . Mutta olemme päässet nyt säännöllisesti jäljestämään ja jäljestys on muuttunut ihan asialliseen suuntaan. Pääsääntöisesti ilmaisut sujuvat korrektisti ja jäljestäminen on asiallista. Tähän saakka olemme jäljestäneet multapellolla. Ja hetken saamme niistä vielä nauttia. Nyt vain tämä helleaalto on hillinnyt pellolle menoa. Koira varmaan jaksaisi, mutta ite olen aika voimaton tässä kuumuudessa.

Purutkin on aloiteltu. Saimme tänne Minnan avustuksella keikkamolarin ja nyt olemme ottaneet parit purutreenit. Paukku oli alussa epävarma, mutta puri ihan ok tyynyyn ja nyt viime kerralla aloitti aktiivisesti vastustamisen. Lisää varmuutta ja aktivisuutta ja selkeät viettialueet, niin eiköhän se siitä.  Eli treeniä lisää.

Tottiksessa Paukulla on ollut hyvä tunnetila, nyt vain seuraamiseen tarvitaan viettikestävyyttä ja samoin muuhunkin tekemiseen. Apuja saa vähentää mm. jäävissä. Noutoa olen tehnyt nyt kotona, kun olen koiran ruokkinut ja ollaan vähän harjoiteltu iskunoutoakin vietin parantamiseksi.

Mutta näin jatketaan

Edellisestä päivityksestä on kulunut hetki. Elokuun lopussa käytiin oppimassa jäljestyksen saloja Maria Arfmanin ja Katri Järvisen johdolla. Inga oli järjestänyt leirin ja hyvällä mallilla Paukun jälki oli. Siitä ollaan sitten edetty ja tässä vaihessa mukana on kulmatyöskentelyä, useinmiten pari esinettä ja tyhjät pätkät ovat pidentyneet. Koira jäljestää ihan hyvällä vauhdilla, on siinä välillä jotain sanomista, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa.

Oikeastaan nyt ei olla tehty muuta kuin jälkeä ja tottista. Tottiksessa olen päässyt noudon opetukseen ja se on aika valmiilla mallilla. Hiukan vielä hienosäätöä, mutta temppu on aika selvä koiralle.

Tässä vielä muutama kuva viime viikolta tottiksesta, kiitos Helena kuvauksesta

Olen ollut Meten ja Paukun kanssa parilla leirillä.

Kesäkuun 5. ja 6. päivä oli Vaasassa jälkileiri, jossa oli kouluttajana Maria Arfman ja Katri Järvinen. Pureuduimme jäljen salaisuuksiin. Paukku oli kuriton jäljellä, mutta oppia saatiin ja nyt on meidän jälki aika mukavalla mallilla. Olen itse aika hektinen toimissani ja kouluttajat muistuttivat minua omasta rauhallisuudesta ja käyttäytymisestä. Mikäli itse hätäilen, saan tempperamenttisen koirankin siihen touhuun nopeasti mukaan. Olen tehnyt nyt jälkiä periaatteella paljon tyhjiä. Paalulla on ollut vaihtelevasti makupaloja, eli paalu ja siitä eteenpäin titty matka on ollut tyhjää tai sitten 1 makupala/askel. Tyhjien pituudet ovat olleet  vaihdellen 5-20 askelta, makupalojen osuutta olen samoin muuttanut vastaavasti tyhjiin kohtiin. Lisäksi olen uskaltanut kouluttaa koiraa jäljelleä ja olen huomannut, että se kannattaa. Tässä vaiheessa olen laittanut jäljen päähän yhden esineen ja ilmaisu on ollut kunnossa. Nyt on Paukku pitänyt taukoa hiukan jäljeltä, kun olemme keskittyneet tottikseen, mutta pellolle suunnataan taas pian. Välillä olen tehnyt joitain kokeiluja ja ne ei ole välttämättä olleet onnistuneita, mutta onneksi voi palata aina taaksepäin. Kiitos Inga leirijärjestelyistä ja Kiitos kouluttajille.

3.-4.7.2010 olimme Karijoella Marko Koskenasalon opissa tottelevaisuuden ja suojelun osalta. Tottelevaisuuden osalta saimme palautetta, että viettiä lisää. Näin olin itsekin tässä tuumaillut ja siihen nyt keskitymme apparin kanssa. Muutoin oli tottelevaisuuden pohjat tehty hyvn. Suojen osalta Paukulle tehtiin ensimmäiset reaktioharjotiukset ja ne meni aivan kohtuullisesti, saalisalue oli hyvä ja otekäyttäytyminen hyvä, puolustualue ei ollut vielä avautunut. Tältä osin koira saa olla hetken tauolla ja sitten, kun treeniä taas otetaan, tulee keskittyä puolustualueen avaamiseen. Oli tosi hyvä leiri, kiitos Marko. Järjestelyt oli kunnossa, Kiitos Minna.

Helena Peltonen ootti muutamia kuvia muistoksi, Kiitos Helena kuvaamisesta.